1. •Peukalon (p) lisäksi näppäileviä sormia ovat i-, m- ja a-sormet. Yleisimmät soittotavat niille ovat kielen vaihdot ja toistot eli repetitiot sekä yksittäiset ja yhtäaikaiset näppäykset muiden näppäilevien sormien kanssa.
   

2. •Näppäyksen liikerata on soittajan näkökulmasta ovaalinmuotoinen kuten peukalollakin.
   

3. •Suurimmasta rystysestä alkaen jokainen nivel liikkuu ja osallistuu näppäykseen. Liikkeenä se on täysin sama kun puristaessasi sormia luontaisesti nyrkkiin.
   

4. •Avausliike, joka palauttaa sormen takaisin näppäysvalmiuteen, sisältää pienen noston, jonka tarkoitus on saada sormenpää ylittämään juuri näppäilty kieli.
   

5. •Kun tarkastellaan, soittajan näkökulmasta, kahta vierekkäista jatkuvasti vuorotellen näppäilevää sormea (i, m), muistuttavat ne kahta juoksumatolla kävelevää ihmisen jalkaa.
   

6. •Ensimmäisellä, eli sormenpään nivelellä on äänenvoimakkuuteen vaikuttava rooli, sillä nivelen jäykkyys määrittelee osaksi voimakkuutta. Mitä jäykempänä nivel pidetään, sitä syvemmälle näppäyksen mukana kieli menee kohti kantta. Tirandolla tämä ilmiö ei ole kovinkaan suuri, eron ollessa kuultavina enemmänkin eri sävynä, kuin voimakkuutena. Selkeämmin muutosta tapahtuu näppäiltäessä apoyandolla. Suurin hyöty tästä tirandon yhteydessä saadaankin lähinnä soitettaessa hiljaa, sillä kevyt näppäystuntuma on tuolloin helppo saavuttaa. Osaksi voimakuuteen vaikuttaa myös näppäysliikkeen nopeus ja suunta. Ääni on resonoivin, kun juuri ennen kielen irtoamista sormenpäästä, näppäys liike suuntautuu kohti kitaran kantta.
   

Näppäyksessä kieli osuu kunkin sormenpään vasempaan sisäsyrjään, kohtaan jossa kynsi erkanee sormesta. Oikeanlaisessa perusnäppäyksessä ensimäinen kontakti kieleen on sormenpään lihalla. Kyseessä on tarkka ja hyvin pienen alueen tapahtuma, koska välittömästi heti ensi kontaktin jälkeen näppäysliikken edetessä, myös kynsi ottaa kontaktin kieleen. Tässä vaiheessa sormenliikettä, kun molemmilla sekä lihalla että kynnellä on osuma kieleen, syntyy sormen pään ja kielen osumakohtaan lovi. Tämä muistutta nuolen lovea, joka asetetaan jousipyssyn jänteelle. Edellä kuvattussa noin millimetrin levyisellä lovella, tai uralla tulisi kielen aina perusnäppäyksessä liikkua. Koska näppäyskulman ja suunnan ollessa perusnäppäyksessä aina lähestulkoon sama niin myös ääni saadaan jokaisessa näppäyksessä aina tasalaatuiseksi. (Lue lisää kohdasta kynnet, äänen muodostus ja äänenvärit). (Kuvat 31 ja 32.)

Aktivoi jokainen sormi ensin yksi kerrallaan, sitten peukalon kanssa ja lopuksi yhdistäen kaikkia kuutta eri kahden sormen yhdistelmää.

Kuva 31.                                                                                    Kuva 32.

Näppäyssuunnat suhteessa kitaran kieliin (Kuva 33):

1. •Näppäyksen suunta i-, m- ja a-sormilla (nuoli 1.) on viisto kieliä myöten, suoraan kohti ranteen keskikohtaa ja käsivartta.
   

2. •Peukalolla (nuoli 2.) suunta on vasten kieltä suoraan alaspäin.
   

Kuva 33.

Harjoitus 5a.

1. •Näppää ainoastaan i-sormella ja pidä kaikki muut sormet (p, m, a) lähtöasennossa.
   

Harjoitus 5b.

1. •Näppää ainoastaan m-sormella ja pidä muut sormet (p, i, a) pakottomasti lähtöasennossa.
   

Harjoitus 5c.

1. •Näppää ainoastaan a -sormella. Pidä muut sormet (p, i, m) pakottomasti lähtöasennossa.