KONSERTTIARVIOT (Finnish, Swedish)

Hufvudstadsbladet 12.3.2017

Janne Malinen uppträdde med Erik Bergmans solostycke för gitarr Midnight (1977). Tysta ljud och grumliga ackord skapade en dunkel atmosfär. Plötsliga utfall och underliga skrapljud gjorde musiken oberäkneligt kuslig.

Helsingin Sanomat 5.9.2013

Kitaristi Janne Malinen ja irlantilainen tenori Robin Tritschler ovat kunnostautuneet aiemmin muun muassa renessanssin luuttulaulujen parissa. Nyt tuo vanha tunnelma tuotiin uudistettuna viime vuosisadalle Lennox Berkeleyn, Dominick Argenton ja William Waltonin kitarasäesteisten laulusarjojen muodossa.

Tritschlerillä on hyvin kaunis, lyyrinen ja puhdas ääni, joka on kohtalaisen laajentumiskykyinenkin. Rohkeutta ja voimallisempaa karakterisointia olisi saanut olla lisää, sillä tulkinnat jäivät jossain määrin kauneuden vangiksi. Camerata-salin asiallinen akustiikka ei ole kaikkein inspiroivin kitaralle, joka kuulosti laulun rinnalla varovaiselta.

Varauksista huolimatta Berkeleyn Songs of the Half-Light kiehtoi haihtuvilla tunnelmillaan. Argenton Letters from the Composers -sarjan teksteinä on lähinnä ärtyneitä tai masentuneita säveltäjäkirjeitä Bachista Pucciniin. Waltonin tekstit veivät renessanssiaikaan loppua kohden vilkastuvassa Anon. in Love -sarjassa.

Sinne vei myös Malisen kitara, johon puhkesi soolona vangitsevampi sävy. Richard Allisonin Fantasia, John Dowlandin A Fancy ja etenkin Philip Rosseterin vaipuvan sävelkulun ympärille rakentuva Fantasia saivat keskittynyttä kantovoimaa.

Kymen Sanomat 28.3.2008

Kotkan Kitaraseuran 25-vuotisjuhlakonsertti, Laulumiestentalo 27.3.2008.

“Kitaraseuran juhlavuoden avasi Janne Malinen konsertillaan. Renessanssin ja Barokin luuttuteokset avasivat konsertin herkän aistikkaasti. Malisen taide on kuuntelevaa ja keskittynyttä. Hän käyttää kitaran akustisia ominaisuuksia musiikissa hyväksi antaen suurille arpeggioille aikaa soida. on mielenkiintoista seurata miten taiteilija käyttää oikeaa kättä akustisten efektien saamiseksi, sointi muuttuu todella paljon suhteessa kannen kaikuaukkoon.”

“Taiteilija kertoi teosten välissä musiikista ja niiden säveltäjistä. Oli todella kiinnostavaa kuulla da Milanon ja Dowlandin elämästä ja suhteesta vallanpitäjiin. Konsertin alkupuolen viimeisessä teoksessa siirryttiin vuosisadan alkuun  tosin barokin hengessä. Malinen soitti Agustin Barrios Mangorén kolmiosaisen La Catedral teoksen hurjalla virtuoosisuudella ja karismaattisella otteella.”

“Joaquin Rodrigon Sonata a la Española ammentaa espanjalaisesta kansanmusiikista. Malinen näytti flamencokitaristin taitonsa hurjassa Allegrossa ja piti kuulijaa suloisessa otteessa hitaiden taitteiden lamentosoissa. Malisen vibraton käyttö ihastutti hienostuneisuudellaan.”

Itä-Savo 20.2.2008

Renessanssinja Barokin luuttulauluja ja sooloja, Savonlinnasali, Wanhan klubi 15.2.2008.

“Kaksi nuorta taituria, mestarillinen irlantilainen tenori Robin Tritschler ja nouseva kotimainen kitaravirtuoosi Janne Malinen tarjosivat aidon tunnelmaisen musiikkituokion soveliaassa ympäristössä Vanhalla kasinolla. Luutun soittajia ei meillä vielä kovin runsaasti ole, mutta kitarasovituksina näitä sävellyksiä sopii esittää kun soittaja on niin taitava ja asiansa osaava kuin Janne Malinen.”

“Robin Tritschler on huikean taitava ja äänellisesti loistava näiden häilyvien, kevytmielisen elämäniloisten ja haikeiden laulujen tulkiksi.”

“Mielialat olivat vahvasti esillä esitetyissä lauluissa, tunteettomuus, suru rakastetun menettämisestä, talvi-iltojen ilot sekä ylimääräisenä kuultu Tobias Humen laulussa nykyisin arveluttavan häpeämätön tupakan ylistys.”

“Loistava duo, tervetuloa takaisin, pian!”

Itä-Savo 6.10.2006

Kamarimusiikkikonsertti, Savonlinnan Melartin-salissa.

“Malinen ja Kärkkäinen konsertin tähtiä”

“Kitaristi Janne Malisella on perusteelliset sekä kotimaiset että ulkomaiset opinnot takanan. Ura on lähtenyt nousuun kilpailu menestyksestä ja ulkomailla pidettyjen konserttien ansiosta. Malisesta säteilee rauhallisuus, määrätietoisus ja varmuus. Konserttia oli saapunut seuraaman ennätyksellinen yleisö.”

“Luigi Bocherinin viehättävän haikea tunnelmaisessa kvintetossa kitara jäi useinmiten taustalle vain hieman helähdellen. Toki kvintetossa tärkeimmät teemat ovatkin jousilla. Kahdessa viimeisessä osassa Malinen pääsi enemmän esille solistisesti ja hänen suvereeni soittimen hallinta, kaunis sointi ja rytminen iskevyys kuvastivat loogista ja ilmeikästä tulkintaa.”

“Tommi Kärkkäisen Fragilia on hieno sävellys, joka varmasti päätyy kitaristien kantaohjelmistoon. Se tuntui olevan teknisesti hyvin vaativa ja tuo taidokkaana, mukaansa tempaavana ja moni-ilmeisenä teoksena oivallisesti kitaran erityisominaisuuksia esiin.”

“Janne Malisen käsissä kitaran nopeat juoksutukset kimmelsivät. Voimakkaat sointuryöpyt tippuivat kuin meteoriitit räjähtävästi iskien, kirkaasti loistaen. Kärkkäisen teos on niin taitavasti kirjoitettu, että kitara nousee täysipainoisesti jousten rinnalle ja moninpaikoin solistiseen loistoon.”

Helsingin Sanomat 9.3.2006

Musica Nova, Tommi Kärkkäisen Duo Diabolican kantaesitys, Kansallisoopperan Alminsali.

“...Duo Diabolica jäi teoksista parhaiten mieleen, ei kuitenkaan pahoilaismaisuutensa,  vaan lapsekkuutensa tähden. Siinä sellisti (Roi Ruottinen) ja kitaristi (Janne Malinen) yrittävät lyödä toisiaan laudalta äityen yhä hurjemmiksi ja pahantuulisemmiksi.”

Tremolo 1/2004

Konsertti Joensuussa, Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun salissa.

“Linjakasta Soittoa.”

“Kitarataiteilija Janne Malisen vierailu oli kuluneen kitarakauden toinen merkkitapahtuma.”

“Malisen taidokas äänenhallinta ja fraseeraus vapauttivat soittajan huomion tulkinnallisiin seikkoihin ja saivat kitaran laulamaan. Tämän saattoi panna merkille erityisesti Barriosin kappaleiden tulkinnoissa, joihin Malinen loi jouhevasti pitkiä cantabile-linjoja. Soitannon laadukkuudessa, tulkinnan linjakkuudessa ja täsmällisyydessä nämä teokset tuntuvat kypsiltä levytettäviksi.”

“Konserttia kuunnellut ja mestarikurssia seurannut saatoi panna merkille että Malinen noudattaa oppilailleen  antamiaan ohjeita itsekkin tulkinnoissaan. Melodialinjan laulavuus sekä musiikin elävä ja luonnollinen hengitys korostuivat niissä ohjeissa, joita oppilaat häneltä saivat.”

Koti-Karjala 14.2.2004

Konsertti Kiteen kirkossa.

“Kitaravirtuoosi mestareiden jäljillä”

“Janne Malinen ilahdutti yleisöä virtuoosimaisella kitarankäsittelyllä sekä leppoisalla välijutustelulla lämminhenkisessä lauantai-iltpäivän konsertissa.”

“Malinen näytti miltä urkumusiikki kuullostaa kitaralle sovitettuna. Dietrich Buxtehuden urkusävellyksen rikas sävelkuviointi soi kevyenä ja kuulaana.”

“Janne Malinen kulkee vahvasti toisen savolaisen mestarikitaristin Timo Korhosen jalan jäljissä huipulle.”

Itä-Savo 6.10.2002

“Nuoret taitajat 2002” orkesterikonsertti Savonlinnan Tuomiokirkossa. Giuliani: Konsertto No. 3 Op 70.

“Solistina oli kitaristi Janne Malinen, joka tällä kertaa tarjosi kitaran klassisen kauden mestarin Mauro Giulianin Kitarakonserton. Se mitä kuului, osoitti taas kerran Malisen olevan kelpo muusikko joka paitsi saa kitaran soimaan taivaalisen sulokkaasti, omaa myös teknistä taitoa niin, että murtosoinnut ja asteikkokulut suorastaan kimmelsivät.

Itä-Savo 12.9.2002.

Konsertti Melartin-salissa 5.9.2002

“Janne Malinen - Huikean taitava kitaristi”

“Rauhallisin ottein hän hallitsee kitaratekniikan ja soinnilliset mahdollisuudet. Ginasteran sonaatti tarjosi ylenmääräiset mahdollisuudet näiden taitojen käyttämisen. Malinen hallitsi sonaatin muodon taitavasti. Teos kehittyi jykevästä alusta jäntevästi huikeaan rytmiseen ilotulitukseen finaalissa. Malisen soitossa ihastutti paitsi kokonaismuotojen hallinta myös teemojen musikaalinen ja luonteva profilointi.”

“Hivelevän kaunista sointia ja selkeää kontrapunktia Malinen esitteli da Milanon  Fantasiassa ja Buxtehuden e-molli Sarjassa.

“Rautavaaran hieno Serenades of the Unicorn sai suvereenin tehokkaan tulkinnan.”

“(Aguadon) Rondossa Malinen osoitti loistavaa briljanssia ja teki vaikuttavasti muotoiltuja kadensseja.”

“Rodrigon En los Trigales’ issa Malinen loistavalla tavalla hallitsi rönsyilevän ja ylen koristeelisen kitaratyylin ja sen ailahtelevaisen tunnelmoinnin. Turinan Sonaattikin sai hallitun tulkinnan, vaikka Turinan puutteita ovatkin sekavat muotorakenteet. Nämä oikukkaat musikaaliset ajatukset Malinen onnistui kuitenkin muotoilemaan tapahtumarikkaisiksi rapsodisiksi episodeiksi. Allegro vivo  flamencomaisine efekteineen oli virtuoosinen ja tempperamentikas. Janne Malinen on huikean taitava kitaristi.

Aamulehti 22.7.2002

Johan Willgren-festivaali 20.7.2002 Orivesi.

“Harvinaista herkkua. Janne Malinen ja Robin Tritschler soivat sävykkäästi yhdessä Orivedellä ennätysyleisön iloksi”

“Robin Tritschler ei vielä ole suuri kuuluisuus mutta kaikki merkit ovat olemassa. Irlantilaiset tenorit ovat olleet legendaarinen ihmisryhmä ainakin John McCormackista John O’Sullivaista lähtien ja Tritschler sopii kaikin puolin jatkamaan perinnettä: erinomaisesti muodostettu, kaunissointinen, pehmeä tenori ja runsaasti pätevää laulutekniikkaa.”

“Janne Malinen soitti erinomaisen sävykkäästi ja hänen hioutunut yhteistyönsä tenorin kanssa oli selvästi aistittavissa.”

Helsingin Sanomat 12.3.2002

Ensikonsertti, Sibelius-Akatemian konserttisali.

“Sävykäs kitara tanssin syövereissä.”

“Hänestä muodostui muodostui kuva uutta ja harvoin esitettyä musiikkia harkiten esiintuovana taiteilijana.”

New Yorkilainen Elliott Carter edustaa amerikkalaista musiikkia kompleksisimmillaan, ja hänen viisi vuotta vanha teoksensa Shard oli tästä huikea esimerkki. Malinen taituroi Liikanen-kitarastaan ristikkäisten pulssien luoman, vilkkaan polyfonian tarkasti.”

“Alberto Ginasteran, niin ikään 70-luvulla sävelletty sonaatti hyödyntää rohkeasti eteläamerikkalaista kansan perinnettä. Malinen soitti suureleisesti, äänenlaadun äärirajoilla ja tässä tapauksessa se kannatti. Asteikko juoksutukset olivat rempseitä , fortissimot tuntuvia ja sul tasto -soinnut pyöreitä.”

“Espanjalainen musiikki tuntuu olevan lähes pakollinen osa mitä tahansa  kitarakonserttia, mutta koska teemana oli tanssi, valinta tuntui peustellulta. Malinen otti kaiken irti Vicente Acension, Joaquin Rodrigon ja Joaquin Turinan kappaleista, jotka hyödynsivät kitaran teknisiä mahdollisuuksia  näyttävästi.”

“Nykymusiikin tulkitsijana Malinen vaikuttaa piristävän analyyttiseltä . Hän soittaa värikkäämmin ja ottaa ehkä enemmän riskejä kuin kuin yksi innoittaja kitaristeistaan, amerikkalainen uudenmusiikin pioneeri David Starobin. 

Huvudstadtbladet 14.3.2002

Debutkonsert, Sibelius-Akademins konsertsal 12.3.2002

“På en debutkonsert är det ett nervpirrande moment när debutanten träder in pä estraden. Skall nernerverna hålla eller blir inledningen ansträngd och nervös? På gitarristen Janne Malinens debutkonsert finns det inte sådana frågor.”

“Det spanska temat fortsatte efter pausen med gitarristiska hörnstenar av Joaquin Turina och Joaquin Rodrigo, vilkas Sonat respektive Invocación y Danza bjöd på blandningar av fransk impressionism och spansk folklore. Avslutningvis gjordes ett hopp från spansk till sydamerikans folklore, i argentinren Alberto Ginasteras stark sonat opus 47, där en viss urkraft  kombineras med sonatsfårmen mer estetiserade och distanserade nivå. I den senare avdelningen gjorde Malinen ett lödigt arbete med obruten precision och sofitikerad stilkänsla ”

“Janne Malinen har stor erfarenhet av att delta i gitarrtävlingar och den rutinen märks som ett säkert estraduppträdande, stark koncentration och en exakt kunskap av repertoaren.”

Itä-Savo 11.9.2001

Konsertti 6.9.2001 Savonlinnan seurakunta-sali. Robin Tritschler, tenori ja Janne Malinen, kitara.

“Irlantilainen tenori Robin Tritscher edustaa korkeatasoista brittiläistä laulutyyliä, johon kuuluvat helppous, kontrolloitu, kiinteä ja silti erittäin ilmaisuvoimainen ääni, pienten sävyjen mestarillinen tulkint ja ylivertainen sävelpuhtaus. Trischler laulaa esimerkiksi pidätykset korviahivelevän puhtaasti ja jalosti, kuin nauttisi hetkellisestä riitasoinnusta. Hallinnasta huolimatta on ääni rikas ylä-äänistä ja lopputuloksena on harvinaisen elähdyttävää ja nautittavaa laulua.”

“Kun Tritschlerin täydelliseen liittää Janne Malisen taitavan ja ilmaisuvoimaisen  kitaransoiton, syntyy kokonaisuus, jota leimaavat positiivinen pehmeys, herkät sävyt ja suuret tunteet. Tällainen musisointi  puhdistaa sielun, toimii lääkkeenä it-ajan tylsistyttävään infotulvaan ja tyhjään kiireeseen. Hiljainen, pieniin sävyihin uskova, suuria tunteita herkästi peilaava taide on kirkas lähde.”